Saimaalla

Kävinpä reissussa Savonlinnassa, ja yllättäen tuli käytyä Teh Järvellä kalassakin.

Ensimmäinen kalastuskerta oli tiistaina 28.7., kun kävimme siskonpoikani Teron ja Tompan (Teron siskopuolen mies) kanssa kalassa muutamien saarten (Uuraansaari, Käärmesaari, Varpasaari) ympärillä. Lähinnä ongittiin ja itse heittelin jonkin verran virvelillä. Olimme kalassa melkein koko päivän, mutta mitään kovin kummoista kalaa ei tullut, parin sadan gramman ahventa ja puolen kilon haukea lukuun ottamatta. Sain itsekin jonkin verran pikku ahvenia ja särkiä, ja joku vähän isompi kala kävi pari kertaa kalajigissä kiinni tarttumatta kunnolla. Hauen tarina on kyllä kertomisen arvoinen: Se saatiin, kun Tomppa kuljetti särkeä ongen koukussa kohti lähellä uivaa lokkia. Kohta Tomppa joutuikin pitämään ongesta kiroillen  kaksin käsin kiinni, kun joku mörkö hyökkäsi särjen kimppuun ja yritti uida samoilla vauhdeilla kaislikkoon. Särki lensi jonnekin, ja sen sijasta koukkussa olikin hauki, joka saatiin jopa veneeseen asti ennen kuin se sai siiman katkaistua. Sarjassamme tilanteita, jotka eivät ole niin yleisiä :D (Voisin alkaa harkita täkyongintaa…)

Puitteet oli kyllä tosi hienot ja kalaisan näköisetkin, mutta aina sitä kalaa ei tule. Jännitystä päivään toi ukkosmyrsky, joka hakkasi vähän matkan päässä niin, että välillä tuntui että venekin tärisee allamme. Onneksi se pysyi paikallaan siellä jossain muutaman kilometrin päässä.

—-

Toinen kalapäivä oli eilen, perjantaina 31. päivä, kun käytiin Sonjan kanssa kaksistaan ongella Poukkusillan vieressä. Soudin Kalastajankylästä sinne, ja vedettiin samalla uistinta (haaveilin kuhista tai edes jostain isommasta ja laitoin toiseen vapaan syvällä uivan Rapalan). Mitään ei saatu, mutta sillan alituksen jälkeen Sonjalla kävi musta-punaisessa Seniorissa pari kertaa joku kala kiinni. Veikkaan ahvenia. Taaskaan kalansaalis ei ollut kummoinen: pieniä ahvenia ja särkiä. Mutta huhhuh kun nousi syke, kun heittelin violettia jigiä. Muutamien metrien päässä veneestä tunsin epämääräisen tökkäisyn, ja kohta ihan pinnan alla oli näkyvissä joku tosi iso (särki)kala, varmasti yli 40cm pitkä. Se jäi paikoilleen joksikin aikaa ja ui ympyrää viitisen sekuntia – juuri sen verran, että sain katsoa oikein kunnolla. En ehtinyt ajoissa uittaa uistinta uudestaan sen nokan eteen ja kala meni lopulta menojaan. Apinan raivolla heittelin samaista jigiä ja jokusta muutakin uistinta ympäriinsä, mutta virvelillä en saanut enempää tärppejä tai havaintoja kaloista. Aluksi ajattelin, että kala oli varmaan säyne, mutta todennäköisemmin se oli lahna. Välillä mielessä kävi myös joku lohikala, mutta niitä taas tuskin löytyy tuollaisesta paikasta.

Ilma oli niin aurinkoinen ja kuuma, että riisuttiin Sonjan kanssa isommat vaatteet ja saatiin näin kaksi kalaa yhdellä koukulla: kalastettiin ja otettiin aurinkoa bikineissä, jei. Suunnitelmana oli käydä uimassakin, mutta aika riensi emmekä ehtineet. Sonjalta paloi hartiat ja itseltäni vähän selkää, mutta oli se kalastus huomattavasti miellyttävämpää noin kuin että olisimme kalastaneet ihan hiessä ilman saalista. Hetkeä ennen kuin aioimme siirtyä sillan toiselle puolelle hetkeksi ongelle ja sen jälkeen lähteä pois, Sonjalla alkoi nykiä. Kala jäi kiinni, muttei tahtonut nousta ylös vaikka Sonja kuinka veti. Lopulta kala saatiin kuitenkin näkyville: taas ISO lahna! (Ehkä sama kävi minun houkutustani katsomassa?) Sonja taisi kiskoa sen liian nopeasti veneen viereen minun ulottuvilleni ja niin kävi, että juuri ennen kuin sain siimasta hyvän otteen ja olisin vetäissyt sen ylös, lahna rimpuili kohtalokkaan viimeisen kerran, ja irtosi niin, että koho lensi veneeseen kuin jousi ja osui samalla kipeästi käsivarteeni. Siitäs saimme me julmat kalastajat. Kannattaisi pitää haavia veneessä mukana.